Talousjohtaminen käytännössä – havaintoja ja opittua

Talousjohtaminen on kokonaisuuden hahmottamista

Talousjohtamisen rooli yrityksessä on laaja ja elää jatkuvasti yrityksen tilanteen, tavoitteiden ja muutosten mukana. Talousjohto tuo päätöksentekoon taloudellista tietoa ja näkemystä ja on aktiivisesti mukana suunnittelussa sekä tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioinnissa.

Käytännössä talousjohtaminen on jatkuvaa kokonaisuuden hahmottamista. Mitä yritys tarvitsee nyt, mitä seuraavaksi ja miten olennaiset asiat viedään käytäntöön?

Kokonaisuuden hahmottaminen edellyttää talousosaamisen lisäksi liiketoiminnan, toimintaympäristön ja organisaation ymmärtämistä sekä työskentelyä ihmisten kanssa.

Erilaiset yritykset, toimialat, ihmiset ja tilanteet ovat vuosien varrella muovanneet ajatteluani talousjohtamisesta. Tähän artikkeliin olen poiminut omia havaintojani ja matkan varrella oppimaani. Ehkä joukosta löytyy lukijalle tuttua tarttumapintaa, uusi näkökulma tai aihe, josta olla eri mieltä.

Talousjohtamisen perustehtävien sijaan olen valinnut kolme työssäni toistuvasti vastaan tullutta teemaa: selkeyden ja olennaisen tunnistamisen, ihmisten ja organisaation merkityksen sekä muutoksen ja uudistumisen.

Keep it simple

selkeys ja olennaisuus

Arkikieli toimii. Talousasioista puhutaan helposti talouden omalla, hieman kryptisellä kielellä. Joskus viesti menee kuitenkin talouden ulkopuoliselle parhaiten perille arkikielellä, tutuilla esimerkeillä ja vertauksilla. Toisinaan kuva saattaa kertoa enemmän kuin tuhat sanaa.

Kokonaiskuva ratkaisee. Talousjohtaminen on välillä kuin palapelin kokoamista. Kun kokonaiskuva hahmottuu, on helpompi erottaa olennainen, nähdä mitä tarvitaan ja päättää, mitä tehdään seuraavaksi.

Täydellistä tietoa ei aina voi odottaa. Taloudessa tarvitaan myös rohkeutta laittaa kirjat kiinni ja raportoida ajallaan sillä tiedolla, joka on käytettävissä. Olennaista on tunnistaa epävarmuus, tehdä se johdolle näkyväksi ja tietää, mitä tarvitaan tarkemman näkemyksen muodostamiseksi.

Havainto ei yksin riitä. Pelkkä kehityskohteiden ja mahdollisten haasteiden tunnistaminen ei riitä. Havainnon lisäksi tarvitaan arvio vaikutuksista ja vaihtoehdoista, ratkaisuehdotus sekä selkeä suunnitelma siitä, miten asiassa päästään eteenpäin.

Omistajuus vie asioita eteenpäin. Kun asialla on selkeä omistaja, se etenee ja tulee hoidetuksi. Ilman omistajaa tärkeäkin asia jää helposti kaikkien ja samalla ei kenenkään vastuulle.

Vähemmän on enemmän. Suuri määrä raportteja ja analyysejä ei takaa parempaa tietoa. Olennaiset havainnot ja napakat kommentit kertovat enemmän ja ohjaavat huomion oikeisiin asioihin.

Kohtaamiset opettavat

ihmiset ja organisaatio

Erilaisuus on voimavara. Vahvassa ryhmässä erilainen osaaminen, ajattelu ja tapa toimia täydentävät toisiaan. Jos kaikki osaavat samoja asioita ja ajattelevat samalla tavalla, myös näkökulmat ja ideat jäävät helposti kapeiksi. Erilaisuutta pitää ruokkia ja sille pitää antaa tilaa.

Jokaisella pitää olla mahdollisuus tulla kuulluksi. Johtajan tehtävä on huolehtia, että jokaisen ääni pääsee kuuluviin ja myös muista eroavat ideat, kysymykset ja näkemykset uskalletaan sanoa ääneen. Kuunteleminen ei kuitenkaan yksin riitä. Esiin nousseisiin asioihin tarttuminen ja lupausten pitäminen rakentavat luottamusta.

Vaikeistakin asioista pitää voida puhua. Virheistä ja ongelmista pitää voida puhua ilman, että niitä peitellään tai silotellaan. Myös eriävälle näkemykselle pitää olla tilaa. Jos hankalia asioita ei uskalleta tuoda esiin, johdolle saattaa muodostua virheellinen kuva tilanteesta.

Organisaatiolta oppii. Yhteistyö muun organisaation kanssa auttaa ymmärtämään, mikä on lukujen taustalla oleva tarina ja mihin suuntaan juoni on kehittymässä. Keskustelu tuo lukujen rinnalle tietoa toiminnasta, jota taloudella ei muuten ole.

Kulttuurierot näkyvät arjessa. Kansainvälisessä organisaatiossa työkulttuurit voivat erota toisistaan yllättävän paljon. Yhdessä kulttuurissa tavanomainen tapa toimia voidaan toisessa tulkita väärin. Siksi on tärkeää ymmärtää kulttuurista ja paikallisista normeista kumpuavia tapoja toimia.

Muutos on ainoa pysyvä

kehittyminen ja uudistuminen

Kaikkea ei tarvitse muuttaa heti. Muutoskyvykkyys ei ole vain kykyä muuttaa, vaan myös harkintaa siitä, mitä muutetaan ja milloin. Liian monta muutosta yhtä aikaa tai jatkuvalla syötöllä kuormittaa helposti sekä arkea että ihmisiä.

Tieto vähentää epävarmuutta. Muutos haastaa totutut tavat, oman osaamisen ja henkilökohtaisen tilan. Kun tietää, mitä tapahtuu, miksi jotain muutetaan ja mitä muutoksella tavoitellaan, uuteen on helpompi lähteä mukaan.

Oman toimialan erityisyyteen ei kannata lukittua. Ajatus oman toimialan erityisyydestä voi helposti ohjata katsomaan asioita liian kapeasti. Muualla syntynyttä osaamista ja ajattelua jää silloin hyödyntämättä. Kokemus eri toimialoilta tuo uusia näkökulmia ja hyviksi todettuja käytäntöjä sovellettavaksi uuteen ympäristöön.

Tarve ennen teknologiaa. Uudet järjestelmät ja tekoäly tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Ensin on kuitenkin ymmärrettävä, mitä tarvitaan ja missä teknologia voi auttaa. Huteraan kysymykseen harvoin saa oikeaa vastausta.

Apajan näkökulma

Yritykset, tilanteet ja tarpeet muuttuvat, ja talousjohtamisen on elettävä niiden mukana. Kokemus tuo perspektiiviä, mutta yhtä tärkeää on kyky soveltaa opittua, tarkastella omaa ajattelua ja oppia uutta.

Talousjohtamisen arvo ei synny tekemisen määrästä. Arvoa yritykselle syntyy silloin, kun ymmärretään mitä tarvitaan, saadaan ihmiset ja osaaminen mukaan ja viedään olennaiset asiat käytäntöön.